maanantai 16. lokakuuta 2017

Komean Ginon pastakastike

En sitten mennytkään tänään töihin, vaan jäin kotiin, koska sellaista vaihtoehtoa tarjottiin. Ulkona on aivan järkyttävä myrsky ja luulen, että se tästä vielä pahenee. Ei tee mieli ulos, ei. Lähes koko maa on tänään kiinni, joten onneksi tuli viikonloppuna tehtyä kunnon ruokaostokset. Emme siis joudu kärsimään nälkää.

Kun nyt kerrankin olin maanantaina kotona lounasaikaan, ajattelin tehdä Komean Ginon Pastakastiketta lounaaksi. Gino D'Acampo on varsinainen julkkiskokki naapurisaarella ja puhuu englantia niin italialaisittain että...Eikä napolilaisen ulkonäössäkään ole mitään vikaa. 

Gino muuten laittoi tähän kastikkeeseen myös pekoonia, mutta minusta se maistuu paremmalta ilman. 


Tässä ostoslista kolmelle:

Yksi kesäkurpitsa
Yksi munakoiso
Yksi punainen sipuli
Oliiviöljyä
Vihreää pestokastiketta
Purkki tomattimurskaa
Parmesaanijuustoa
Yksi mozzarellajuustopala
Basilikaa (jos on)


Pilko kesäkurpitsa ja munakoiso pieniksi paloiksi. Ohjelmassa Gino leikkasi pois munakoison keskustan, koska se ei kuulemma maistu hyvälle ja täytyy sanoa, että hän oli oikeassa. Pilko myös yksi punainen sipuli. Kuumenna ruokalusikalinen oliviöljyä paistinpannulla ja lisää vihannekset pannulle. Kun ne ovat pehmeät, sekoita sekaan kaksi ruokalusikallista vihreää pestokastiketta ja mausta suolalla ja pippurilla. Listää sitten vielä tölkillinen tomaattimurskaa ja sekoita hyvin. Anna kypsyä vielä jonkin aikaa. Paloittele  mozzarellajuusto, sekoita se kastikkeeseen ja anna sulaa. Minä söin tätä tänään spagetin kanssa. Raastoin vielä päälle, reilulla kädellä, parmesaanijuustoa ja koristeeksi laiton basilikan lehtiä. 







Laitan tähän vielä Ginon ohjeenkin, jos jotakuta kiinnostaa ja tietysti myös kuvan!

Gino's aubergine, courgette and pancetta with bucatini


Serves: 6
Ingredients
100ml olive oil
1 large courgette, cut into 1cm cubes
1 large aubergine, cut into 1cm cubes
150g diced pancetta
2 medium red onions, peeled and finely sliced
2 x 400g tins of cherry tomatoes
2 tbsp freh or shop-bought basil pesto
500g dried bucatini
2 x 125g balls of mozzarella, drained
Salt and freshly ground black pepper
Method
  1. Heat the oil in a large deep pan. Once hot, add the courgette and aubergine cubes, season and then cook until the vegetables are softened and golden brown, this will take about 8 minutes.
  2. After this time, stir in the pancetta and red onions and cook for a further 8 minutes.
  3. Add the pesto and tinned tomatoes and continue cooking for about 10 \- 15 minutes. Season to taste.
  4. Meanwhile, bring a large pan of water to the boil. Add salt, and then cook the pasta until al dente. Using tongs, lift out the cooked pasta and add to the sauce, then mix to thoroughly coat
  5. Tear up the mozzarella and add to the pasta and vegetables, then gently stir to melt the cheese.

Tässä teille sitten vielä jälkiruokaa....





sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Tyyntä myrskyn edellä

Ulkona on uskomattoman tyyntä. Liian tyyntä, joten parempi alkaa varautua meitä lähestyvään Opheliaan. Kävin jo siirtämässä  kukkalaatikot ikkunalaudoilta maahan. Taidan tuoda ne sisälle, että eivät lähde myrskyn matkaan. Pitää vielä täyttää muutama saavi vedellä, ihan vain varalta, jos vedet sattuvat menemään poikki. 

Kynttilöitä on, joten niistä ei tule ihan heti pulaa. Kaupoissa oli normaalia enemmän ihmisiä. Taisivat hamstrata ruokaa varastoon. Pari tuntia sitten tuli tekstiviesti koululta ja siinä sanottiin, että koulu on huomenna kiinni. Olisivat vielä odottanneet vähän aikaa, sillä saattaahan se myrsky vielä laantua matkalla. Onneksi kenenkään ei tarvitse enää tänä iltana lähteä mihinkään. Nyt sitten vaan odotellaan, mitä tuleman pitää.

Tämä viikonloppu on mennyt aikalailla kotona haahuillessa. Tuolla odottaa kasa vaatteita, joten taidan käydä ne lajittelemassa. Ja huomenna taas  mukamas pirteänä töihin...






torstai 12. lokakuuta 2017

Kynttiöiden taikaa

Koska asioista pitäisi aina pystyä näkemään myös ne hyvät puolet, ajattelin kirjoittaa muutaman rivin syksyn pienestä eiku suuresta ilosta eli kynttilöistä. Me suomalaiset (ja muutkin pohjoismaalaiset) olemme varsinaista kynttiläkansaa. Kun syksy saapuu sitä alkaa automaattisesti koluta laatikoita ja komerioita, ja tehdä inventaariota kynttilävarastoista. Minä tein jo täsmäiskun Ikeaan ja toin sieltä kasan lasipurkeissa olevia kynttilöitä. Sitten on tiedossa jo perinteeksi muodostunut hamstrausretki Lidleen, kun joulukynttilät sinne tulevat myyntiin. 

On meillä myös patterikäyttöisiä kynttilöitä, vaikka eiväthän ne oikeita voita. Ovat vaan niin turvallinen ja kestävä vaihtoehto. Täytyy niitäkin hankkia vielä lisää ja laittaa ulos pari lyhtyä. Eipä sitten tarvitse siellä vaihdella uusia kynttilöitä joka ilta.

Onhan se ennen ollut aikamoista kynttilöiden ja tulen vahtimista, kun sähköjä ei ollut. Asiat romantisoituvat vuosikymmeninen kuluessa. Takkatuli tietysti lämmittää edelleen, mutta on ennen kaikkea tunnelmallista. Jos halkoja ei viitsi kantaa sisälle, ei se tarkoita palelemista. Puhumattakaan metsätöistä ja halkojen hakkaamisesta. Kynttilät ovat sellaista arjen luksusta. Onneksi niiden valossa ei tarvitse enää yrittää lukea tai parsia villasukkia.  

Sisustuslehdistä olen bonganut monia trendikkäitä ja kalliita kynttilöitä. Siis sellaisia merkkijuttuja, joita tuskin raaskisi edes polttaa. Jos lasipurkissa oleva valkoinen tyylikkyys maksaa €50.00 ja Ikean kynttilä pari euroa, niin kumpaa poltat? Siksi en koskaan edes lahjaksi kalliita kynttilöitä, jotka jäävät polttamatta sen takia, että ovat liian "hienoja".

Kyllä täällä brittensaarillakin kynttilöitä poltetaan, mutta ei yhtä paljon kuin Suomessa. Meillä käyvät paikalliset vieraat jaksavat aina ihastelevat kynttilöitä, joita olen ripotellut vähän sinne sun tänne. Itse en niiden "ihmeellisyyttä" edes aina huomaa, koska ne ovat meillä ihan normijuttuja. Tekeehän se tietysti huoneeseen  rauhoittavan ja kutsuvan lisän, kun ikkunalaudoilla ja takanpäällä on kynttiläasetelmia.

Joogastudiollakin on sellainen, lähes metrin korkuinen lyhty, jonka sisälle mahtuu monta paksua kirkkokynttilää.  Lieneekö sattuma, että parkeeraan mattoni aina ilalla sen lyhdyn viereen?

Syksy on kieltämättä jotenkin masentavaa aikaa. Minusta viime viikot ovat imeneet kaikki ylimääräisen energian mukanaan. Edelleen meillä sairastellaan ja sitten lisäksi on elämässä kaikenlasta muutakin jäynää juuri nyt. Eikä sairaalan vuositarkastuskaan yhtään piristä. Tämä on se tarkastus, jossa tupa (siis rintaklinikka) on täynä naisia, joista tietty prosentti tulee saamaan, siellä viettämänsä parituntisen aikana, huonoja uutisia. Siellä ei tee mieli jutella kenenkään kanssa. Sitä haluaa vaan ulos ja pian. En ikään unohda sitä hetkeä, kun sairaanhoitaja ja lääkäri tulivat totisina pieneen vastaanottohuoneeseen ja kertoivat ne huonot uutiset. Tänään on siis ihan vaan rutiinitarkastus, mutta aina se kuitenkin jännittää.

Niin, että jos niin pienellä asialla kuin kynttilöiden valolla voi iltojansa ja elämäänsä syksyn pimeässä piristää, kannattaa niitä hamstrata seuraavalla kauppareissulla laatikot ja komerot täyteen. 
Joko teillä on syyskynttilät asemissa?


Sytytän sinulle kynttilän
keskelle hämäryyttä,
sytytän kynttilän loistamaan
iloa, ystävyyttä.

Sytytän sinulle kynttilän,

hauras on lempeä valo,
kuitenkin loisteessa liekin sen
väreilee koko talo.

Sytytän sinulle kynttilän,
näetkö viestini hennon?
Kuuletko lauluni saapuvan,
siivillä tähdenlennon?

- Anna-Mari Kaskinen








maanantai 9. lokakuuta 2017

Ikean "kasvitarhalta"

Olen huomannut, että lähes jokaisella Ikeassa käyneellä on kotonaan muutama sieltä hankittu tekokasvi. Ovat halpoja ja kestävät – for ever.
 
Ne mustat ruukut ovat kyllä aika onnettoman näköiset, joten piiloonhan ne pitää saada. Nämä kaksi oikein peri-ikealaista viherkasvia saivat peitokseen langanjämistä neulotut huput. Olen muuten korvannut kaikki yläkerran kasvit tekosellaisilla. Näyttävät oikeilta, mutta eipä tarvitse enää lontrata kastelukannujen kanssa, eikä vaihdella multaa.
 
Löytyykö teiltä Ikean tekokasveja?
 
 
 

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Syksyinen sunnuntai

Meillä on täällä sairastettu vuorotellen, kohta kolme viikkoa. Nyt makaa sängynpohjalle pojista vanhempi. Ainoastaan katti on ollut terveenä! Mies laihui ainakin 5 kg ja oli todella huonossa kunnossa. Minäkin olin huonossa kunnossa, mutta en laihtunut. On se niin väärin!

Tänään sitten pääsin pitkästä, pitkästä aikaan metsään kävelemään. Sain kaverikseni hyvän ystäväni,ja kuin huomaamatta tuli käveltyä reilu tunti. Eihän se kävely tietysti ole sitä tehokkainta liikuntaa, mutta minusta ehdottomasti parasta. Samalla tulee hoidettua kroppa ja pää!

Jospas tulevalla viikolla oltaisiin kaikki vihdoinkin kunnossa ja päästäisiin normaaliin arkeen kiinni.






keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Kusti ja Käytävämatto

Ihan meinasi unohtua sellainen tärkeä asia, että Kusti polki ja souti meille Suomesta uuden käytävämaton eteiseen. On kyllä varsinainen löytö ja täydellinen maahan, jossa kaikki (paitsi suomalaiset) lompsivat sisään ulkokengillä. Kolmenlaista kengänpyyhkimismattoa olisi tarjolla matkalla ulkovelta eteiseen, mutta niistä huolimatta, joku aina onnistuu tuomaan mukanaan myös "luontoa" sisälle.

Nyt on meillä matto, joka on helppo pitää puhtaana ja eikä väreissäkään ole mitään vikaa. Eihän? 


















lauantai 30. syyskuuta 2017

Ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan

Koko viikon flunssa teki tuloaan ja torstaina se sitten iski oikein kunnolla. Mieskin alkoi aamulla niiskuttamaan, joten täällä sitä nyt yhdessä sairastetaan.

Oli pitkä lista tekemättömiä töitä. Etu-ja takapiha pitäisi saada talvikuntoon, ja vaatekaapissa on edelleen kesävaatteita. Sitten piti vielä pitää oikein kunnon suursiivous ja pistää miehetkin hommiin.

No, eihän ne tekemättömät työt mihinkään häviä. Olen huono flunssapotilas ja suorastaan virun itsesäälissä. Jos taas kyseessä on vaikkapa leikkauksesta toipuminen, olen reipas ja helppo hoidettava.

Toivottavasti teillä on ollut mukavampi viikonloppu! Minä lähden tästä juomaan kuumaa teetä.